perjantai 2. joulukuuta 2016

työpäivä 2.12.2016

Tässä lähtee osastoille ruoka.
Eli hihnan toisessa päässä joka on niin laitaa valmiit tarjotimet vaunulle ja sitten kun vaunu on täynä niin se laitetaan lähtevään kylmiöön odottamaan noutoa.

2.12 työpäivä juankosken ateriapalvelussa


Teollisuusastianpesukone.
Kuljettimelle voidaan laittaa vaikka tarjotimet,  lautaset ja astiat. Koreihin laitetaan vaan ruokailuvälineet, mukkit, lasit ja jälkiruokakipot.
Tämmöinen työpäivä tänäämm astiantiskuuta.

torstai 1. joulukuuta 2016

Erityisruokavalio (sappi)

Sappipotilaan tulee ruoka-aineiden valinnassa suosia vähärasvaisia vaihtoehtoja. Rasvainen maito ja rasvaiset maitovalmisteet kuten täysmaito, rasvaiset juustot, kefiiri, jäätelö samoin kuin rasvainen liha ja makkara tulee vaihtaa vähärasvaisiin valmisteisiin. Rasvaiset leivonnaiset ja kastikkeet eivät myöskään kuulu sappipotilaan ruokavalioon.
Kala ja kana ovat hyviä vaihtoehtoja. Lihasta voi leikata näkyvän rasvan pois. Ruoanvalmistuksessa on syytä suosia keittämistä, grillausta ja uunissa kypsentämistä, jolloin ylimääräistä rasvan lisäystä ei tarvita. Kastikkeet voi valmistaanestesuurustuksella ilman rasvaa. Jos leivälle pannaan leikkeleitä voi rasvan jättää pois.

Sappi on maksan erittämää nestettä, joka varastoituu sappirakkoon. Se edistää rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä. Sappi myös poistaa elimistöstä epätoivottuja yhdisteitä, kuten kolesterolia ja punasolujen hajoamisesta syntyvää bilirubiinia.

juankosken ateriapalvelu

Ruokavaunu jossa kuljetetaan osastoille ruokaa valmiiksi anoksina. Aamupäivällä kun ruoka on jaettu vaunuun se laitetaan lämpiämään ajastukselle.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016


Tässä voidaan valmistaa jauhettuasalaattia. Ensiksi esim kurkkut,tomaatti ja salaatti pilkotaan jonka jälkeen ne laitetaan tuohon oikean puoleiseen koneeseen jauhautumaan soseeksi.  Vasemman puoleisess voi sekoittaa vaikaa salaattinkastikeen.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

työssäoppimispaikka juankosken ateriapalvelu

Juankosken ateriapalvelu tarjoo ruokaa noin 1500hlö. Paikka sijaitsee terveyskeskuksen yhteydessä lähellä juankosken keskustaa. Paikka valmistaa ruokaa kolmelle eri koululle, kolmelle eri päiväkodeille, osastolle ja kotipalvelu. Paikkassa on joka ruoanvalmistus prosesille eri valmistajat. On esim: dietikokki, kokki joka tekee päivällisen,lounaan ja välipalan. Salaattipuolela kanssa on eri kokki. Jakelussa eri ja riski. Joka päivä vaihtuu eri kokki eri paikaan missä oli edelisenä päivänä. Ruokia ei koskan tehdä samana päivänä eli maanantaina tehdään suraavanpäivän ruoat. Maanantaina voi myös tehdä keskiviikon ruat. Edelisenä päivänä aina laitetaan jakeluun valmiiksi aamupala tarvikeet. Valmisruoka kylmiöön laitetaan valmiiksi nimikoituna vaunut että jakaja tietää ottaa oikean vaunun. Ruat lähtee aina kylminä. Jokainen toimipaikka lämmitää ruoat itse. Vain henkilökunnan ruoka on lämmintä.


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

lounas


LOUNAS
MAANANTAI Kaali-jauhelihakeittoa
tuorekurkkua
juustoa
Kasvis: Kaali-juureskeittoa
L, GL
L, GL
TIISTAI Broileri-pastavuokaa
jäävuorisalaattia
Kasvis: Kasvis-pastavuokaa
L
L
KESKIVIIKKO Nakkikeittoa
tomaattia
hedelmä
Kasvis: Soijanakkikeittoa
L, GL
L, GL
TORSTAI Jauheliha-juureskiusausta
punajuurisalaattia
Kasvis: Juures-papukiusausta
L, GL
L, GL
PERJANTAI Kalamurekepihvejä
keitettyä perunaa
kermaviilikastiketta
kiinankaali-porkkanasalaattia
Kasvis: Kasvispihvejä
L, GL
L, GL
Lisäksi lounaalla on tarjolla päivittäin ruisleipää, näkkileipä,
kasvirasvalevitettä, rasvatonta maitoa, piimää sekä vettä.
L = laktoositon, VL = vähälaktoosinen, GL = gluteeniton


tiistai 25. lokakuuta 2016

työssäoppiminen

Aloitin harjoitelun 24.10 tuusniemellä kellari pupissa. paikka on pieni mutta, viihtyisä. Asiakaspaikkoja on noin 60. Viikonlopuisin paikka toimii pupina ja arkena siellä saa lounasta, pizzaa ja hammpurilaisia. Keitiö on pieni mutta, toimiva. Lounasta ei enää laitetta esille vaan sitä mukaa kun tulee tilaus niin tehdään annoksia. Paikasta vielä sen verran että se on viime helmikuussa perustettu. Keittiössä on kaksi isoa uunia ja yksi kaasuhella.  Semmonen kiva pieni paikka. Kanataa tulla käymään ja syömään hyvää ruokaa.

torstai 6. lokakuuta 2016

6.10.2016

Tänään tein gluteenitonta perunarieskaa.
Tässä ohje.
5dl maitoa
100g perunasoejauhetta
1/2dl sulaa rasvaa
3/4tl suolaa
3dl gluteeniton jauho
Turvota perunasosejauhot maidossa 5min.
Lisää muut Ineet; voi sulatettuna.
Jaa taikina kokkareiksi kahdelle pelille leivinpaperin pälle. Taputtele kokkareet käsin 3-4 mm:n paksuisiksi. Pistele haarukalla. Paista 250 asteessa 10min.
Tässä sitä tulee harjoitusta gluteenitomaan leivontaan.

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Suomalainen ruokakulttuurii nytten



Suomalainen ruokaperinne elää ja uudistuu. Sekä kuluttajien että ruoka-alan ammattilaisten tietoisuus ruuan alkuperästä ja vastuullisuudesta on noussut, ja samalla ruuan yhteiskunnalliset ja poliittiset ulottuvuudet ovat vahvistuneet. Nyt halutaan laittaa suomalaista ruokaa kotimaisista raaka-aineista.

Ruokaa ei nykymaailmassa enää nähdä vain elimistölle

Välttämättömänä polttoaineen, vaan myös 

Henkilökohtaisena vaikuttamisen välineenä: ruokavalio 

Voi olla kannanotto johonkin samalla kun se koetaan 

Oman hyvinvoinnin lähteenä.

Ruuan kiinnostavuus kumpuaa siitä, että se on välttämättä 

osa meidän jokaisen arkea: kaikkien on syötävä päivittäin. 

Ihmiset voivat kuitenkin itse päättää, mitä ja miten syövät – 

ja syömisellä voidaan vaikuttaa myös maailman tilaan.




Ruoka on helppo ja syvästi henkilökohtainen vaikuttamisen 

väline.








Lähteet: www.ruokatieto.fi www.hyvaasuomesta.fi




Suomalainen aamiainen

Suomessa aamiaiseen kuuluu perinteisesti leipää, puuroa, hedelmiä tai marjoja, jogurttia, viiliä, leikkeleitä, juustoa ja munia. Juomana voi olla esimerkiksi maitoa, tuoremehua, teetä, kahvia tai kaakaota.







Yleensä suomalaiseen aamiaiseen yhdistyy kaikkia aamiaisen tyyppejä. Meillä suomessa on runsas ja monipuolinen aamupala.
aamiainen voidaan jaotella myös sisältönsä mukaan.






keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Lasagnette

Ajatelin tehdä lasagnetteä. Tein sen vaan valmiista aineksista. minun mielestä siitä tulee melkeiun yhtä hyvää kun itse tekemä. Itse voi halutessaan vaikka lisätä jotain. silloin siitä ei tulisi niin melkein valmiiksi tehty.


tässä ohje vaikka se löyttyy pakkauksen kylestä.

400g jauhelihaa
1 pakkaus kastikehauhetta
3dl maitoa
6dl vettä
1 pakkaus lasagnettepastaa
n. 1dl juustoraas tetta

kuumena uuni 200 asteeseen.
ruskista jauheliha pannulla. Lisää kastikejauhe, maito ja vesi samalla sekoittaen. Anna kastikkeen kiehua muutama minuutti koko ajan sekoittaen.
Kaada kastike voideltuun uunivuokaan. sekoita lasagnettepasta kastikkeen joukkoon. Ripottele pinnalle n. 1dl juustoraastetta. Paista uunin alimmalla tasolla 30-35min. Anna lasagnetten vetäytyä 5-10min ennen tarjoilua.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Lämminsavulohirulla



Ohje:
Rieskaa
Lämminsavulohta
tuorejuustoo
Rucolaa
Halutessa mustapippuria ja suolaa.

pieni lämminsavulohi. Levitä tuorwjuusto rieskojen päälle. laita tuorejuuston päälle ensin rucolaa ja sitten sen päälle kala. Halutesasi voit maustaa rullat esim mustapippurilla ja suolalla. lkääri rieskat tiukalle rulalle elmukelmuun käärittynä. laita rullat vähäksi aikaa jääkaapiin. leikaa hetkee ennen tarjoilua nättejä pieniä paloja.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Runebergintorttu


Tässä ohje. 
100g  margariinia
1dl sokeria
1 kpl kananmuna 
1dl vehnäjauhoja
1dl korppujauhoja 
1/2 dl mantelijauhetta
1tl leivinjauhetta
1 tippa karvasmantelia 

Pinnalle 
Vadelmahilloa

Sokerivesikuorutus 
1/2 rkl sitruunamehua
1 rkl vettä
2-3 dl tomusokeria 

Vatkaa margariini ja sokeri. Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Mausta taikina tipalla karvasmantelia. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne taikinaan ja sekoita taikina tasaiseksi. Laita pelille. Paista torttuja noin 200 asteessa noin 10min. Sekoita kuorrutuksen aineet ja tee siitä lusikalla valuutan rengas jokaisen tarttunut pinnalle. Aseta renkaan keskelle Vadelmahilloa.  

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

munkki

Tekaisin  tehdä munkkeja... hyviä tuli..

Ohje:
6dl vettä tai maitoa
1 pussi kuivahiivaa
15ml suolaa
1,75dl sokeria
2 kpl kananmunaa
N. 10dl vehnäjauhoja
150g voita
1,5dl kardemummaa
Öljyä paistamiseen
Sokeria pintaan

Lämmitä vesi tai maito n.  40 asteiseksi. Sekoita kuivahiivaa veteen, lisää suola, sokeri, kardemumma  ja kananmunat. Lisää vehnäjauhot.  Alusta taikina pehmeäksi.  Jätä taikina löysemmäksi kuin normaali pullataikina. Lisää lopuksi pehmeä rasva. Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Leivo kohonnuutta taikinaa jauhotetulla pöydällä muutama minuutti.  Jaa taikina 360g paloihin. Pyörittele tanko ja leikkaa kuuteen osaan. Anna munkkien kohota vielä noin 20min. Jos haluaa tehdä rinkilämunkkeja, niin valmista ne painamalla kohotettuun pullaan  keskelle sormen avulla reikä. Uppopaista munkkit.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Rahkajälkiruoka


Siihen tulee rahkaa, kermaa, sokeria, vaniljasokeri, sirtuunankuorta ja appelsiinimehua.
7 annosta.
200g maitorahkaa
2 dl kermaa
1dl sokeria
1tl vaniljasokeri 
Ripaus sitrtuunankuorta
Puolikkaan sitruunan mehuutiset
Halutessaan käyttä liivatetta 
Pinnalle. 
1-2 appelsiinin mehua
Liivatetta


Sekoita rahka ja sokeri keskenään. Vaahdota kerma. Lisää kerma rahkasokerin sekaan. Laita liivatteet kylmään veteen. Raasta sitrtuunankuorta. Laita sitruunankuoret rahkakerman sekaan. Kiehauta puolikkaan sitruunan mehu. Purista liivateestä vesi pois ja laita liivate kuuman sitruunamehun joukkoon. Anna jäähtyä ennen kun laitat rahkakerman sekaan. Laita valmiit annokset jäähtymään. Laita taas liivate kylmään veteen. Kiehauta appelsiinimehua. Purista liivateestä vesi pois ja laita liivate kuuman appelsiinimehun joukkoon. Anna jäähtyä hetken. Laita jäähtynyt appelsiinimehu rahkakerman päälle. Halutessasi voit laittaa ennen kun teet annokset nii  mantelilastuja alle. 

SAVON RUOKAKULTTUURI

                   

Savo (ruots. Savolax) on Suomenhistoriallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä. Savoa on kahden nykymaakunnan alueella eli Etelä-Savossa (lounaisin osa historiallista Hämettä ja Karjalaa) ja Pohjois-Savossa(läntisin osa Hämettä ja itäisin Karjalaa).
Savossa ovat hallitsevina savolaismurteet, joiden puhumisalue käsittää myös Pohjois-Karjalan, Kainuun, pääosan Keski-Suomesta, Päijät-Hämeestä sekä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun.

Etelä-Savo muodosti pääosan vanhasta vuonna 1831 perustetusta Mikkelin läänistä. Läänistä siirrettiin muutamia kuntia vuonna 1960 perustettuun Keski-Suomen lääniin. Mikkelin lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa, jolloin perustettiin maakuntahallinto. Etelä-Savon maakunta kuului Itä-Suomen läänii. Vuonna 2005 Kangaslampi siirtyi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan yhdistymällä Varkauden kaupunkiin.

Eteläsavolainen ruokakulttuuri on osa savolaista ruokakulttuuria, joka saa sisältöä monesta suunnasta, niin idästä ja lännestä kuin etelästä ja pohjoisesta. Oman piirteensä ruokakulttuurille ovat tuoneet alueen kartanoiden keittiöt ja ruokakulttuuriin liittyvät sosiaaliset tilanteet. Ruokakulttuuriin antaa lisämaustetta myös perinnereseptit ja lyriikka.
Savolaiset ruoat pohjautuvat kokonaan oman talon antimiin, viljaan, maitoon, lihaan ja kalaan. Savolaiseen ruokakulttuuriin kuuluu erityisesti leipä ja kala monissa muodoissa. Savolaiset ateriat on valmistettu yleensä uunissa kypsentämällä ja pitkään hauduttamalla. Näin vähistä raaka-aineista on saatu maukasta ruokaa edullisesti. Uunista juontuu myös savolaisten mieltymys rieskoihin ja kalakukkoon. Rieskoja savolaiset ovat leiponeet niin ohrasta, rukiista, perunasta kuin myös vehnästä.
Pohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnasta. Se on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta. Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus jaIisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto.
Maakunnan asukasluku on 247 931 
Vesistöisen maakunnan suurin järvi onKallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaara Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Tunnetuimpia pohjoissavolaisia elintarvikkeita ovat juustot, marjamehut sekä kala-, liha-, ja kasvistuotteet. Luomun ja lähiruuan tuotanto on lisääntynyt alueella voimakkaasti.

Savon perinneruokia
talakkunakset = ohranjyvät keitettiin, paistetiin uunissa ja jauhettiin. Keitettiin puuroksi ja syötiin tirripaistin
kanssa
kopratalakkuna = kovaksi keitetty talakkuna, josta otettiin kämmeneen pallo ja siihen lisättiin rasvaa
otrauunpuura = uunissa maidon kanssa haudutettu puuro.
suutarin paesti/Sirri/kalahaavikas =
tirripaesti = talkkunan tai perunan kanssa syötävä kastike, jossa oli siansivua ja vettä (leivänmuruja).
potattihuttu/otrahuttu/ruishuttu
syltty = leikkeleen tapaan syötäviä, vedessä ja mausteissa keitettyjä utareita, sisälmyksiä, sorkkia ja päitä
hapanvelli = hapan hernekeitto
tappaessoppa = usein teurastuspäivän keitto sisäelimistä, lihasta, perunasta, (mykyistä) ja mausteista ja se
suurustettiin ohra- tai ruisjauhoilla tai ryyneillä.
naaris/lanttuhaavikkaat/paestikkaat
kapakalat = siivotut kalat vahvaan suolaan viikoksi.
kalansuolavesj’ = suolaneste, joka muodostuu kaloja suolatessa. Nesteeseen kastettiin leipäpalaa tai
perunaa: ”Syyvään kalloo hännästä jälellepäen”
imellos = 8 l vettä ja 2,5-3 kg ruisjauhoja imelletään uunissa kypsentäen. Korvasi sokerin ruoissa ja juomissa
piimänsintu
mustikkasoppa/veskunasoppa = ohrajauholla tai perunajauholla suurustettu keitto
raparperkiisselj’
otrarieska
leipä = ruisleipä
pannurieska = ohraryyneistä tehty hapan pannurieska, juhannusrieska
otra/riisipiirakka = savolainen piirakka on tuhtikuorinen ja muodoltaan pyöreähkö
nyrkkirieska = 1-5 senttiin paksuisia rieskoja ohrajauhoista, vedestä ja suolasta, voideltiin piimällä ja
paistettiin uunissa.
kokkeljpiimä = kurrista eli rasvattomasta maidosta uunin lämpimässä hyydytetty ruoka ja juoma
uunjuusto = juustomaidosta uunissa hyydytetty juusto
maitolämmetös = maito kiehautetaan, siihen lisätään kuivahtaneita leivän paloja ja voita
leipäressu = kuivahtaneet leipäviipaleet kastellaan maidossa ja paistetaan pannulla
rosolli = juureksista tehty, sillinliemellä maustettu salaatti


MENU
Alkuruoka
Naarissosekeito, Ryynrieska ja Kotijuusto
Pääruoka:
Paistettua siikoo ja vihreetä perunamuusia
Jälkiruoka:
Rättänä ja vanilijavaahtoo







Naarissosekeitto
0,5dl rypsiöljyä
250g kuorittuja perunoita
250g sipulia
700g kuorittua naurista            


2l vettä
20g kasviliemijauhetta
½ tl valkopippuria
¼ tl muskottipähkinää
(Suolaa)
1dl kermaa
Hauduta paloitellut kasvikset öljytilkassa kattilassa. Lisää kasvisliemi, hauduta kasvikset kypsiksi ja soseuta keitto. Mausta ja tarkista maku. Halutessasi voit parantaa makua kermalla.








Ryynrieska
24 palaa à 60 g
 2 dl vettä
 2 dl ohrasuurimoita
 1 l maitoa
 2 dl kaurahiutaleita
3 munaa
 1/2 rkl suolaa
 Lisää ohrasuurimot kiehuvaan veteen ja keitä, kunnes neste on imeytynyt suurimoihin.
 Lisää maito ja hauduta puuroksi. Mausta suolalla. Sekoita jäähtyneeseen
rieskapohjapuuroon kaurahiutaleet ja kananmunat. Levitä taikina leivinpaperin päälle
pellille reilun senttimetrin vahvuiseksi levyksi. Paista kuumassa 220-asteisessa uunissa,
kunnes rieska kypsyy ja pinta saa väriä. Leikkaa paloiksi.
Vihree voe, ruohosipulimunavoi
Sekoita kaikki raaka-aineet sauvasekoittimella tai monitoimikoneella.




Kotijuusto
3l täysmaitoa
1rkl suolaa
1rkl juustonjuoksutinta

Kaada maito kattilaan. Lisää suola. kuumenna kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon juoksutin. Kuumenna maitoa vielä hiukan lisää eli 40-42 asteiseksi. Lämpötila ei saa nousta sitä korkeammaksi. Nosta kattila levyltä. Peitä kannella. Anna saostua lieden reunalla 20-30min. leikkaa hyytyneeseen juustomassaan veitsellä ristiviilot. Anna heran erottua n. 10min. Nostele juustomassa reikäkauhan avulla kostutetulla sideharsolla vuorattuun juustomuottiin, lävikköön tai siivilään. Taita sideharso juuston päälle. Laita päälle pieni lautanen kevyeksi painoksi. Anna juuston valua jääkaapissa muutamia tunteja tai yön yli. kumoa ja poista liina.




Paistettua siikoo  

1,5kg perattuja siikoja
10g suolaa
2tl valkopippuria
150g ruisjauhoja
150g voita
1 sitruuna
½ ruukkua tilliä
Huuhdo ja valuta siika hyvin. Mausta ja jauhota kala. Kuumenna pannu, lisää rasva ja anna sen ruskistua. Asettele kalat ja paista ne kauniinruskeiksi ja rapeiksi. Voit kypsentää kalat uunissa. Tarjoa lisänä perunasosetta.





Vihree perunamuusi 
1 kg perunoita
200 g tuoretta pinaattia
pala purjon vihreää osaa
2 dl maitoa
25 g voita

Keitä perunat suolassa maustetussa vedessä ja anna niiden tekeytyä kannen alla hetken aikaa. Leikkaa pinaatti suikaleiksi ja kuullota voissa pannulla. Mausta purjolla ja kaada maito joukkoon. Lämmitä maito kiehuvaksi. Soseuta perunat ja lisää pinaattimaito mukaan antamaan väriä, makua ja notkeutta muusille. Mausta suolalla ja tarjoa heti. 




Rättänä eli mustikkakukko


Ainekset200 g voita
1 dl sokeria
4 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
½-1 l mustikoita
½-1 dl sokeria
Ohjeet
  Sekoita sokeri, jauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää pehmeä voi
ja sekoita taikina tasaiseksi. Voitele korkeareunainen paistosvuoka.
Painele 3/4 taikinasta vuoan pohjalle ja reunoille. Kaada mustikat
vuokaan ja ripottele pinnalle sokeri. Kaaviloi loppu taikina levyksi ja
kiinnitä se sormin kukon pinnalle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin
tunti.



Lähteet: www.valio.fi. www.kotikokki.fi. www.wikipedia.org  www.ruokatieto.fi