munkki

Tekaisin  tehdä munkkeja... hyviä tuli..

Ohje:
6dl vettä tai maitoa
1 pussi kuivahiivaa
15ml suolaa
1,75dl sokeria
2 kpl kananmunaa
N. 10dl vehnäjauhoja
150g voita
1,5dl kardemummaa
Öljyä paistamiseen
Sokeria pintaan

Lämmitä vesi tai maito n.  40 asteiseksi. Sekoita kuivahiivaa veteen, lisää suola, sokeri, kardemumma  ja kananmunat. Lisää vehnäjauhot.  Alusta taikina pehmeäksi.  Jätä taikina löysemmäksi kuin normaali pullataikina. Lisää lopuksi pehmeä rasva. Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Leivo kohonnuutta taikinaa jauhotetulla pöydällä muutama minuutti.  Jaa taikina 360g paloihin. Pyörittele tanko ja leikkaa kuuteen osaan. Anna munkkien kohota vielä noin 20min. Jos haluaa tehdä rinkilämunkkeja, niin valmista ne painamalla kohotettuun pullaan  keskelle sormen avulla reikä. Uppopaista munkkit.

Rahkajälkiruoka

Siihen tulee rahkaa, kermaa, sokeria, vaniljasokeri, sirtuunankuorta ja appelsiinimehua.

7 annosta.

200g maitorahkaa

2 dl kermaa

1dl sokeria

1tl vaniljasokeri 

Ripaus sitrtuunankuorta

Puolikkaan sitruunan mehuutiset

Halutessaan käyttä liivatetta 

Pinnalle. 

1-2 appelsiinin mehua

Liivatetta

Sekoita rahka ja sokeri keskenään. Vaahdota kerma. Lisää kerma rahkasokerin sekaan. Laita liivatteet kylmään veteen. Raasta sitrtuunankuorta. Laita sitruunankuoret rahkakerman sekaan. Kiehauta puolikkaan sitruunan mehu. Purista liivateestä vesi pois ja laita liivate kuuman sitruunamehun joukkoon. Anna jäähtyä ennen kun laitat rahkakerman sekaan. Laita valmiit annokset jäähtymään. Laita taas liivate kylmään veteen. Kiehauta appelsiinimehua. Purista liivateestä vesi pois ja laita liivate kuuman appelsiinimehun joukkoon. Anna jäähtyä hetken. Laita jäähtynyt appelsiinimehu rahkakerman päälle. Halutessasi voit laittaa ennen kun teet annokset nii  mantelilastuja alle. 

SAVON RUOKAKULTTUURI

                   

Savo (ruots. Savolax) on Suomenhistoriallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä. Savoa on kahden nykymaakunnan alueella eli Etelä-Savossa (lounaisin osa historiallista Hämettä ja Karjalaa) ja Pohjois-Savossa(läntisin osa Hämettä ja itäisin Karjalaa).
Savossa ovat hallitsevina savolaismurteet, joiden puhumisalue käsittää myös Pohjois-Karjalan, Kainuun, pääosan Keski-Suomesta, Päijät-Hämeestä sekä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun.

Etelä-Savo muodosti pääosan vanhasta vuonna 1831 perustetusta Mikkelin läänistä. Läänistä siirrettiin muutamia kuntia vuonna 1960 perustettuun Keski-Suomen lääniin. Mikkelin lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa, jolloin perustettiin maakuntahallinto. Etelä-Savon maakunta kuului Itä-Suomen läänii. Vuonna 2005 Kangaslampi siirtyi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan yhdistymällä Varkauden kaupunkiin.

Eteläsavolainen ruokakulttuuri on osa savolaista ruokakulttuuria, joka saa sisältöä monesta suunnasta, niin idästä ja lännestä kuin etelästä ja pohjoisesta. Oman piirteensä ruokakulttuurille ovat tuoneet alueen kartanoiden keittiöt ja ruokakulttuuriin liittyvät sosiaaliset tilanteet. Ruokakulttuuriin antaa lisämaustetta myös perinnereseptit ja lyriikka.
Savolaiset ruoat pohjautuvat kokonaan oman talon antimiin, viljaan, maitoon, lihaan ja kalaan. Savolaiseen ruokakulttuuriin kuuluu erityisesti leipä ja kala monissa muodoissa. Savolaiset ateriat on valmistettu yleensä uunissa kypsentämällä ja pitkään hauduttamalla. Näin vähistä raaka-aineista on saatu maukasta ruokaa edullisesti. Uunista juontuu myös savolaisten mieltymys rieskoihin ja kalakukkoon. Rieskoja savolaiset ovat leiponeet niin ohrasta, rukiista, perunasta kuin myös vehnästä.

Pohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnasta. Se on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta. Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus jaIisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto.

Maakunnan asukasluku on 247 931 

Vesistöisen maakunnan suurin järvi onKallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaara Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Tunnetuimpia pohjoissavolaisia elintarvikkeita ovat juustot, marjamehut sekä kala-, liha-, ja kasvistuotteet. Luomun ja lähiruuan tuotanto on lisääntynyt alueella voimakkaasti.

Savon perinneruokia

talakkunakset = ohranjyvät keitettiin, paistetiin uunissa ja jauhettiin. Keitettiin puuroksi ja syötiin tirripaistin
kanssa
kopratalakkuna = kovaksi keitetty talakkuna, josta otettiin kämmeneen pallo ja siihen lisättiin rasvaa
otrauunpuura = uunissa maidon kanssa haudutettu puuro.
suutarin paesti/Sirri/kalahaavikas =
tirripaesti = talkkunan tai perunan kanssa syötävä kastike, jossa oli siansivua ja vettä (leivänmuruja).
potattihuttu/otrahuttu/ruishuttu
syltty = leikkeleen tapaan syötäviä, vedessä ja mausteissa keitettyjä utareita, sisälmyksiä, sorkkia ja päitä
hapanvelli = hapan hernekeitto
tappaessoppa = usein teurastuspäivän keitto sisäelimistä, lihasta, perunasta, (mykyistä) ja mausteista ja se
suurustettiin ohra- tai ruisjauhoilla tai ryyneillä.
naaris/lanttuhaavikkaat/paestikkaat
kapakalat = siivotut kalat vahvaan suolaan viikoksi.
kalansuolavesj’ = suolaneste, joka muodostuu kaloja suolatessa. Nesteeseen kastettiin leipäpalaa tai
perunaa: ”Syyvään kalloo hännästä jälellepäen”
imellos = 8 l vettä ja 2,5-3 kg ruisjauhoja imelletään uunissa kypsentäen. Korvasi sokerin ruoissa ja juomissa
piimänsintu
mustikkasoppa/veskunasoppa = ohrajauholla tai perunajauholla suurustettu keitto
raparperkiisselj’
otrarieska
leipä = ruisleipä
pannurieska = ohraryyneistä tehty hapan pannurieska, juhannusrieska
otra/riisipiirakka = savolainen piirakka on tuhtikuorinen ja muodoltaan pyöreähkö
nyrkkirieska = 1-5 senttiin paksuisia rieskoja ohrajauhoista, vedestä ja suolasta, voideltiin piimällä ja
paistettiin uunissa.
kokkeljpiimä = kurrista eli rasvattomasta maidosta uunin lämpimässä hyydytetty ruoka ja juoma
uunjuusto = juustomaidosta uunissa hyydytetty juusto
maitolämmetös = maito kiehautetaan, siihen lisätään kuivahtaneita leivän paloja ja voita
leipäressu = kuivahtaneet leipäviipaleet kastellaan maidossa ja paistetaan pannulla
rosolli = juureksista tehty, sillinliemellä maustettu salaatti


MENU
Alkuruoka
Naarissosekeito, Ryynrieska ja Kotijuusto
Pääruoka:
Paistettua siikoo ja vihreetä perunamuusia
Jälkiruoka:
Rättänä ja vanilijavaahtoo

Naarissosekeitto
0,5dl rypsiöljyä
250g kuorittuja perunoita
250g sipulia
700g kuorittua naurista            

2l vettä
20g kasviliemijauhetta
½ tl valkopippuria
¼ tl muskottipähkinää
(Suolaa)
1dl kermaa
Hauduta paloitellut kasvikset öljytilkassa kattilassa. Lisää kasvisliemi, hauduta kasvikset kypsiksi ja soseuta keitto. Mausta ja tarkista maku. Halutessasi voit parantaa makua kermalla.

Ryynrieska
24 palaa à 60 g
 2 dl vettä
 2 dl ohrasuurimoita
 1 l maitoa
 2 dl kaurahiutaleita
3 munaa
 1/2 rkl suolaa
 Lisää ohrasuurimot kiehuvaan veteen ja keitä, kunnes neste on imeytynyt suurimoihin.
 Lisää maito ja hauduta puuroksi. Mausta suolalla. Sekoita jäähtyneeseen
rieskapohjapuuroon kaurahiutaleet ja kananmunat. Levitä taikina leivinpaperin päälle
pellille reilun senttimetrin vahvuiseksi levyksi. Paista kuumassa 220-asteisessa uunissa,
kunnes rieska kypsyy ja pinta saa väriä. Leikkaa paloiksi.
Vihree voe, ruohosipulimunavoi
Sekoita kaikki raaka-aineet sauvasekoittimella tai monitoimikoneella.

Kotijuusto
3l täysmaitoa
1rkl suolaa
1rkl juustonjuoksutinta

Kaada maito kattilaan. Lisää suola. kuumenna kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon juoksutin. Kuumenna maitoa vielä hiukan lisää eli 40-42 asteiseksi. Lämpötila ei saa nousta sitä korkeammaksi. Nosta kattila levyltä. Peitä kannella. Anna saostua lieden reunalla 20-30min. leikkaa hyytyneeseen juustomassaan veitsellä ristiviilot. Anna heran erottua n. 10min. Nostele juustomassa reikäkauhan avulla kostutetulla sideharsolla vuorattuun juustomuottiin, lävikköön tai siivilään. Taita sideharso juuston päälle. Laita päälle pieni lautanen kevyeksi painoksi. Anna juuston valua jääkaapissa muutamia tunteja tai yön yli. kumoa ja poista liina.

Paistettua siikoo  
1,5kg perattuja siikoja
10g suolaa
2tl valkopippuria
150g ruisjauhoja
150g voita
1 sitruuna
½ ruukkua tilliä
Huuhdo ja valuta siika hyvin. Mausta ja jauhota kala. Kuumenna pannu, lisää rasva ja anna sen ruskistua. Asettele kalat ja paista ne kauniinruskeiksi ja rapeiksi. Voit kypsentää kalat uunissa. Tarjoa lisänä perunasosetta.

Vihree perunamuusi 
1 kg perunoita
200 g tuoretta pinaattia
pala purjon vihreää osaa
2 dl maitoa
25 g voita

Keitä perunat suolassa maustetussa vedessä ja anna niiden tekeytyä kannen alla hetken aikaa. Leikkaa pinaatti suikaleiksi ja kuullota voissa pannulla. Mausta purjolla ja kaada maito joukkoon. Lämmitä maito kiehuvaksi. Soseuta perunat ja lisää pinaattimaito mukaan antamaan väriä, makua ja notkeutta muusille. Mausta suolalla ja tarjoa heti. 

Rättänä eli mustikkakukko

Ainekset200 g voita
1 dl sokeria
4 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
½-1 l mustikoita
½-1 dl sokeria
Ohjeet
  Sekoita sokeri, jauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää pehmeä voi
ja sekoita taikina tasaiseksi. Voitele korkeareunainen paistosvuoka.
Painele 3/4 taikinasta vuoan pohjalle ja reunoille. Kaada mustikat
vuokaan ja ripottele pinnalle sokeri. Kaaviloi loppu taikina levyksi ja
kiinnitä se sormin kukon pinnalle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa nointunti.

Lähteet: www.valio.fi. www.kotikokki.fi. www.wikipedia.org  www.ruokatieto.fi